21.2.2019

Ohi on!

Häät oli ja meni. Tipahdin häätyhjiöön, kuiluun, railoon.
Moni asia jäi harmittamaan, mitä jäi vielä tekemättä... mitä olisi voinut tehdä toisin.

Moni ihan pikkujuttu jäi harmittamaan, muutama tekemätön työ. Aika vain loppui kesken. Miten se vaan voi olla mahdollista, kun näitä häitä järjestettiin kokonainen vuosi? 
Noh, siihen vaikutti liian moni asia, jotta viitsisin edes niistä kirjoittaa tähän. Jotkut oli ihan meidän omia mokia, toiset taas eivät olleet, kaikkiin asioihin me ei voitu vaikuttaa. 
Ehkä me vielä saadaan joskus jokin tilaisuus järjestää jotain yhtä mahtavaa ja ainutlaatuista, ja jos se tilaisuus joskus eteen tulee niin todella moni asia tullaan tekemään eri tavalla.

Mutta ei, en silti kadu. Tärkeintä on se että kaikki mitä mä tarvitsen, on tässä. Juuri tässä, juuri nyt. Mulla on rakastava ja rakastettu mies, ihania muistoja, aivan mahtava vuosi takana ja niin monta upeaa vuotta edessä. Meillä on onni ja rakkaus, meillä on toisemme. 

Jännityksellä odottelemme kuvaajan ottamia kuvia ja tässä odotellessa voimmekin ihastella vieraidemme ottamia kuvia. Onneksi! 

Mutta pidemmittä puheitta ja seuraavaan kertaan, olkaapa hyvät: Herra & Rouva F!


Ps. Lupaan että kerron kaiken häiden valmisteluista aina polttareihin ja hääpäiväämme saakka sekä siitä eteenpäin. Nyt vain täytyy vielä toipua häätyhjiöstä! 

16.1.2019

Kuukausi aikaa!

Häät lähenee ja paniikki kasvaa. 

Hää-ähky

Ahdistaa

Kiire

Lepo unohtuu

Ylisuorittamista

Aivot käy kierroksilla

Keskittymiskyky on luokkaa marsu

Jännitystaso nousee

Innostus kasvaa

Odotus


^ Noilla ylläolevilla sanoilla on tosi hyvä kuvailla tän hetken tunnelmia. Olo on kuin ylijännitetyllä viulunkielellä, mutta odotus on tosi korkealla ja oon kaikesta jännityksestä ja turhautuneisuudesta huolimatta tosi innoissani ja toiveikkaasti odotan hääpäiväämme.

Olen huomannut stressitasoni kasvaneen, sillä unenlaatu on aika merkittävästi muuttunut normaalista. Saatan herätä keskellä yötä sängystä istumassa ja pohtimassa jotain to do -listoja, budjetteja, aikatauluja yms häähommia. Olen normaalistikin melko herkkäuninen mutta tämä häästressi korostaa sitä kyllä kovasti :D 

Yksin ollessani mumisen kokoajan jotain ja puhun itsekseni. Tämä on toki meikäläiselle melko normaalia mutta olen alkanut tiedostaa tekeväni tällaista. Keskittymiskykyni on aivan olematon, siis luokkaa marsu. Työpäivät menee ihan sumuissa kun en osaa keskittyä töihini vaan samalla pohdin kokoajan asioita mitä täytyy vielä muistaa tehdä. En myöskään ihan aina pysy keskusteluissa mukana. Buukkaan kaiken vapaa-aikani täyteen ja yritän organisoida päiväni niin, että ehdin tekemään kaiken ja käymään asioilla. 

Huhhuh, kotona illat ja aamut askarrellaan, kunhan siihen vain on aikaa. Häätavaroille olemme hamstranneet työpaikoiltamme pahvilaatikoita, onneksi niitä on lähes rajattomasti molempien työpaikoilla. Paljon olemme myös jo pakanneet tavaroita, mutta todennäköisesti jossain vaiheessa tulemme vielä purkamaan jokaisen laatikon yksitellen ja listaamme kaikki tavarat. :D Ettei vaan mitään unohtuisi. 

No hei, ei kaikki mun elämä oo pelkkää häästressaamista ja sekoilua. On tässä tapahtunut paljon hyvääkin. Kuten että mä sain eilen hääpukuni korjausompelusta, ja mun kimppuni on valmis! Mun on ihan pakko pikkuisen kehaista, että oon kyllä kimppuuni todella tyytyväinen ja tein sen itse!  Laittelen kuvia sitten häiden jälkeen, pidän yllätyksenä. ;) 

Blogini on vietellyt hieman hiljaiseloa tässä ja siihen on olemassa myös syy. Kuten olen aikaisemmin sanonut, haluan pitää häiden yksityiskohtia piilossa kunnes häämme on juhlittu, ja yksinkertaisesti ei ole kauheasti kirjoitettavaa kun niin monet asiat haluaa pitää katseilta piilossa sinne saakka. Tai siis lähes kaiken, koska kaikki tehdään itse. :) Mutta lupaan, että häiden jälkeen tulen sitten kertomaan ohjeita ja puran häämme pala palalta sitten tänne blogiini ihan valmisteluista juhlaan saakka. :) 

Otan myös mielelläni vastaan lukijoilta toiveita, mistä haluaisitte erityisesti häiden jälkeen kuulla postauksen muodossa? 

Näillä puheilla minä palaan takaisin kiireiseen kuukauden mittaiseen viimepinnistykseen ja valmistaudun tähänastisen elämäni loistavimpaan ja ihanimpaan (toivottavasti) päivään! 



26.12.2018

Joulu taputeltu, häät lähenee!

Morsiamessa alkaa pikkuisen näkyä pientä häästressiä.. Paljon on viimeaikoina tapahtunut, paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä. Joulu hidasti hääaskareita ja keskittymistä häihin.
En jaksanut tänä vuonna panostaa jouluun juuri ollenkaan ja menin lahjojen kanssa varmaan ekaa kertaa helpomman kautta. Meillä on ollut siis jo useamman vuoden sisarusteni kanssa sopimus että ostetaan vain kummilapsille joululahjat, molemmilta sisaruksiltani minulla on siis 1 kummilapsi. No eihän me olla voitu siinä lupauksessa tähän asti pysyä kertaakaan vaan joka vuosi on jotain pientä ostettu muillekkin lapsille, kuin myös vanhemmille. Mie siis rakastan joulua ihan äärettömästi, sellainen ihana kupliva fiilis tulee koko kroppaan kun kuuntelee jazzahtavia joululauluja, koristelee ja siivoilee kotia, kattelee pihalle kun siellä alkaa pimentyä iltaa kohden ja kynttilät! (äläpä nainen huijaa itseäsi.... jätit tahallasi listaamatta punaviinin ja suklaan...) Mutta tänävuonna ei vaan jaksanut. Noh, ostin siis kerrankin vain kummilapsilleni joululahjat ja vein sisaruksille ja vanhemmille + parille ystävälle joulukynttilät. that's it. Toki J:lle ostan jotain pientä. :)

Mitähän kaikkea tässä ajassa on taas ehtinyt tapahtumaan.. Paljon kaikenlaista, mutta ei kuitenkaan juuri  mitään. Saatiin varmistus meidän tulevasta kanttorista, mutta emme valitettavasti saaneet sitä kanttoria josta esitin toiveen aikoinaan. Noh, eipä se mitään. Mun pitäisi ottaa meidän kanttoriin yhteyttä, ja kysyä että kuinka tiukka hän on kappaleista joita soitetaan kirkossa. Nimittäin mulla on erityinen toive sisääntulomusiikiksi, mitä en tässä vaiheessa vielä paljasta. Kuitenkin, mikäli kanttori ei tätä soita niin aivan ihana mahtava ihminen johon olen aikanaan töissäni tutustunut, oli mahdollisesti tämän soittamisesta kiinnostunut. Hän myös esittää kirkossa jonkin biisin, jota ei olla tosin vielä valittu.

Mun hääpukuni osaset alkavat olla pikkuhiljaa paikallaan, mulla on huntu, mekko, vannehame, kengät (sisälle), useampi neule ja huivi hartioille, hiuksiini tulevat kapistukset ovat matkalla, korut..

Mun meikkaaja ja kampaaja on varattu, kävin pari viikkoa sitten koekampauksessa. Jos sitä nyt koekampauksena voi edes pitää, sain kauhean tukkakriisin ja avauduin ihan huolella kampaajallani facebookissa, sovittiin vain kampaajani kanssa että menen näyttämään pehkoani ja hän saa siitä etukäteen jotain käsitystä ja voi vähän suunnitella. Toki hän teki myös sen kampauksen, mutta eihän se vastaa lähellekään totuutta kun siitä puuttui vielä montamonta oleellista osasta. ;) Mutta mulla on tosi mahtava kampaaja, mainittakoon se etten ole siis koskaan ennen häntä tavannutkaan vaan ollaan keskusteltu facebookin välityksellä.
Myös meikkaajani kanssa ollaan keskusteltu facebookissa ja yhdessä vähän sumplittu että millainen meikki mulla on toiveena, millainen iho mulla on ja muita oleellisia pikkujuttuja. Aivan ihana tyyppi on hänkin! Sovin myös äidilleni ja siskolleni samoille tyypeille meikkauksen sekä hiustenlaiton. Täytyy vain säädellä aikataulut kohdilleen ettei mennä aivan ristiin. Ikävästi kun kampaajamme on hervannassa ja meikkaaja on pyynikillä niin välimatkaahan tuossa on jonkin verran, täytyy vain luottaa siihen että meillä on autot käytössämme. Toki koska mulla on itselläni meikkaus viimeisenä, se on mulle tosi huojentavaa koska mie voin siirtyä sitten meikistä suoraan kirkkoon ja mulla on siinä myös pieni varoaika jolloin saan hengähtää ja valmistautua vihkimiseen. :)

Menua olemme suunnitelleet yhdessä vanhempieni kanssa ja se alkaa olla jotakuinkin kivassa vaiheessa! :) Mun täytyy vielä suunnitella hieman aikatauluja ja muuta sellaista jotta kaikki sujuu keittiössä mallikkaasti ja siellä tiedetään mitä milloinkin tehdään. :D

Mutta nyt kun ollaan saatu joulu jotakuinkin päätöksiinsä, voi taas rauhassa keskittyä näihin hääjuttuihin. Ja tosiaan nyt helpottaa paljon myös se, että ostin itselleni synttäri-/joululahjaksi auton!
2006 vuoden Nissan primera, nimesimme sen J:n kanssa pikariisiksi, koska se on japanilainen ja muistuttaa riisinjyvää ulkomuodoltaan. :D Mie en tälle joululle toivonut mitään lahjaksi, mutta sain silti ihania lahjoja! Suklaata, kynsilakkaa, suihkugeeliä ja yleiskoneen! Aijai toi yleiskone tulee oleen niin kovalla käytöllä ennen häitä, kun aletaan valmistella kakkuja sun muita juttuja! Arjen luksusta :D

Mitä te muut saitte joululahjaksi?

25.11.2018

Sulhasen puku!

Instagramiinkin kävin jo heittelemssä pientä teaseria sulhasen puvusta! Mut aivan mahtavaa, sulhasen puku on siis löytynyt ja taas yksi stressinaihe vähemmän! Kutsut ovat lähteneet jo matkalleen ja ensimmäiset ilmoittautumiset on jo saapuneet. :)

Mutta sulhasen puvusta! Puku vuokrataan siis Kangasalalta, Pukuvuokraamo Kavaljeerista. Oli yllättävää, että tilat olivat omakotitalon pohjakerroksessa.  Eihän sillä periaatteessa mitään väliä ole, missä niitä pukuja sovittelee, kunhan tilat on toimivat ja vastassa alansa osaavat ihmiset. :) Näin tosiaan oli, ja sulhaselle löytyi puku joka miellytti molempien silmää. Varattu aika vähän venähti yliajalle ja seuraavat asiakkaat odottelivat jo odotustiloissa kun olimme vielä aika pahasti vaiheessa sovituksen kanssa.
Oli kyseessä sitten morsiamen tai sulhasen pukusovitus, mielestäni nuo sovitukseen varattavat ajat ovat aivan liian lyhyitä. Itseäni ainakin ahdistaa se kiireen tunne kun sovitusaika on yleensä sen suunnilleen tunnin. Meillä oli mielestäni sulhaselle varattua aikaa 1h, mutta kyllä meillä meni ihan heittämällä se vähintään 1,5h. Eli ainakin 2h saisi mun mielestäni varata aikaa, varsinkin jos ei ole tarkkaa suunnitelmaa siitä millaista pukumallia ollaan etsimässä.
Tuossa 1h ajassa ei nimittäin tosiaan ehdi etsimään kuin ehkä sen puvun mallin ja korkeintaan värit siihen, mutta sitten kun aletaan etsimään taskuliinoja ja kaulahärpäkkeitä, kalvosinnappeja ja sopivia kenkiä ja varsinkin liivejä, niin tuo 2h menisi aivan heittämällä. J ei edes sovittanut muuta kuin yhtä pukumallia (onneksi löytyikin ihan alussa sopivat!) mikä ehkä itseäni harmittaa siinä määrin, kun olisin kuitenkin mielelläni nähnyt muitakin pukumalleja J:n päällä kuin tämän yhden mallin. Suurin aika menikin siihen kun etsimme pukuun sopivaa liiviä ja noita muita asusteita.

Mut hei summa summarum, miehelle löytyi aivan mahtava puku ja voin ehdottomasti suositella Pukuvuokraamo Kavaljeeria! :)

Loppuun vielä:

Meillä oli ajatuksena lähteä käymään kotipuolessani joulukuun puolivälillä, samalla kun kummityttöni viettää synttäreitään. Samalla reissulla oli tarkoitus suunnitella mm. menua koskevia yksityiskohtia vanhempieni kanssa. Ikävästi juuri sille viikonlopulle mulle itselleni sattui työvuoro ja kun vapaita viikonloppuja meikäläisellä on vain 2/kk, ja joulukuun toinen vapaa vkl oli jo varattuna, jouduimmekin tekemään extempore päätöksen ja lähtemään reissuun jo viimeviikonloppuna. Oli kieltämättä raskas ja aivan liian pitkä reissu kaikkine ajamisineen, mutta kyllä se oikeasti kannatti käydä. Menuakin saimme taas rykäistyä kivasti eteenpäin! :) Viime kerrasta on aivan liian pitkä aika ja kotona päin oli kyllä niin paljon kaikki taas muuttunut ja sisarusten lapsista oli tullut jo niin isoja!

Käy kurkkaamassa mun instagramista teaser sulhasen puvusta ;) Käyttäjä: somedaybridewillsayido

9.11.2018

Asusteet - Kengät

Puhutaanpa hetki kengistä. Itsehän voin ihan suoraan myöntää että rakastan kenkiä. Jos mulla ei ois mitään kontrollia asian suhteen, niin meidän kaapit tursuaisi enemmän kenkiä kuin vaatteita. Mun kenkiä on joka paikassa. Lenkkareita, tennareita, saappaita, nilkkureita, kiilakorkkareita, stilettoja, tolppakorkoja.. etcetc. Eli jotenkin voisi kuvitella että mulla ois joka tilaisuuteen kengät, tai vähintäänkin niiden etsiminen olisi helppoa. Päin vastoin. 

Mulla on joulukuuhun asti aikaa siis löytää kengät, niiden täytyy olla mukana siinä sovituksessa, kun menen sovittamaan mekkoani muokkausta varten. Jos kenkiä ei silloin ole, ei voida tietää tarkalleen kuinka paljon mekkoa täytyy lyhentää. 

Kenkien löytämisen vaikeus piilee muutamassa tekijässä jotka on oikeasti aika tärkeitä kriteerejä itselleni: 

1. Korko saa olla maksimissaan 5cm
2. Kengissä pitää olla "WAU" -efekti (ainakin mulle täytyy tulla se!)
3. Kenkien pitää olla hintaluokaltaan alle 80€
4. Lestin pitää olla tarpeeksi leveä
5. Kärjen pitäisi olla mielellään pyöreä

Ei luulis, että nää kriteerit on niin vaikea täyttää, mutta niin vain tuntuu olevan. Toissapäivänä satuin käymään UFF:in 3€ päivillä, ja thataa löysin sieltä kaksi paria kenkiä. Tämähän ei ole minulle mitenkään uusi juttu, sillä minä löydän kyllä aina kenkiä, kuten yllä sanoinkin. Kerronpa näistä kengistä hieman lisää

1. Valkoiset, 8cm koron kengät, aavistuksen terävällä kärjellä. Käyttämättömät. 
2. Helmiäishohtoiset liilat, ehkä 1cm korko, samanlainen kärki. Todella käytetyt ja toinen kanta hieman rispaantunut.

Kummatkaan kengissä eivät saaneet minussa sellaista WAU -efektiä, enkä varsinaisesti ihastunut niihin. Päätin kuitenkin napata molemmat kengät matkaani, ja ottaa ne projektin alle ja katsoa mitä niistä tulee, jospa saisin aikaan jommasta kummasta parista sen parin jonka kanssa astelen alttarille ja juhlin hääni! Mikäli en, niin mun varasuunnitelma on käydä ostamassa chantanan valkoiset tanssikengät. Lopputuloksen kenkien suhteen kerron myöhemmin, sillä koitan pitää häidemme yksityiskohdat piilossa siihen saakka, kunnes häämme ovat onnistuneesti takana päin. :) 

Joko sulla on hääkengät? Mitä sä odotat/odotit hääkengiltä? Onko sulle yksityiskohdilla merkitystä vai onko tärkeämpää että ne ovat vain mukavat jalassa? :) 

100 päivää jäljellä!

No siinäpä se taas tuli, kamalaa miten nopeeta tää aika menee!


Eli eilen pamahti kalenteriin päivä, jolloin on jäljellä enää 100 päivää, ja vihdoin lähtivät lähes kaikki kutsut matkaan! Vielä muutama kutsu on toimittamatta, koska ne annetaan joko suoraan käteen tai postitetaan kunhan saamme osoitteen. Ensimmäiset kutsut lähtivätkin jo maanantaina matkaan, ja ovat mitä ilmeisimmin jo saapuneet perille määränpäähän sillä ENSIMMÄISET ILMOITTAUTUMISET saapuivat puhelimeeni! Ooh tämä on niin jännittävää etten meinaa pysyä nahoissani, aivan huippua!

Mitäs kaikkea muuta olemme saaneet viimeaikoina hoidetuksi?

Kutsut vihdoin valmiit
Olen väsännyt heittokimpun!
KENGÄT (kirjoitan näistä oman postauksen)
Tänään olen aamun aloittanut askartelemalla häiden avustajille rannekukat :)
Olen ostanut häälaukun
Mun pukuni on kotona!
Ollaan myös väsätty söpöjä mini-pompomeja
Menusta alustavia suunnitelmia

Koska kutsut eivät ole vielä kaikki löytäneet perille, ja lukijoissani on myös sellaisia henkilöitä jotka sellaiset tulevat saamaan, en vielä tässä kohtaa halua spoilata heille kutsujamme.

Tulevana lauantaina menemme myös vihdoin sovittamaan ja metsästämään sulholleni pukua! Ihanaa!

No mitäs kaikkea on siis vielä tekemättä? Aivan liikaa. Koristeissa on vielä kovasti värkättävää, menu pitää laittaa kuntoon, asusteet hääpäiväksi on vielä osittain vaiheessa. 

Tähän kaikkeen kiirukseen toki pitää lisätä vielä joulu ja uusi vuosi väliin! Toisinaan tuntuu siltä että mun pää lahoaa kaikkeen tähän ja kaikki stressi purkaantuu kerralla johonkin ihan pieneen asiaan. Tunnen siis ajoittain olevani melko bridezilla ja muutamat lähipiiristäni ovat sen päässeet valitettavasti jo kokemaankin. Please tell me that I'm not the only one! :D 

Onko lukijoissa ketään joiden hääpäivä alkaa lähestyä yhtä kovaa vauhtia ja tuntuu että kaikki on kesken? Mielelläni kuulen muidenkin avautumista asiasta, sillä vertaistuki on ihan parasta ja helpottaa! Mulle voi laittaa suoraan sähköpostiakin ja vaikka kommenttiin heittää viestiä että hoksaan käydä lukemassa! :) 




17.10.2018

Hello Love -muistelut

Viimelauantaina vietettiin Tampereella tapahtuma Hello Love ja sitähän tässä postauksessa pyöritellään. :) Pitemmittä puheitta siis asiaan.

Sisällä oli ihan mukavasti jalkatilaa. :)
Olin ilmoittautunut jo aaaaaajat sitten ja pääsin nauttimaan toisen morsiusneitoni I:n kanssa pienestä huviajelusta Starlimoun kyydissä muiden bloggareiden kanssa. 

Tällainen oli meidän päheä kulkupeli!
















Kuski ajelutti siis meitä Tampereen kaduilla ja puhetta oli koko matkan ajan. Tykkäsin kyllä kovasti ajelusta mutta kuitenkin viimeiseksi ajatukseksi jäi se, että vaikka limusiini on toki melkoista luksusta ja tämä oli kiva kokemus, niin kuitenkaan omaksi hääautokseni en moista haluaisi. Häämekon kanssa tuonne sisälle ahtautuminen ei olisi todellisuudessa yhtään helpompaa kuin tavalliseen autoon ahtautuminen, todennäköisesti jopa vaikeampaa. Mutta kuitenkin kuten sanoin, kokemus oli hauska ja jos tulee tilaisuus päästä uudelleen kyytiin niin en toki jättäisi menemättä. ;) 

Hyvin sai limusiinin ikkunasta kuvattua kauniit maisemat :) 

Kiertoajelun jälkeen pääsimmekin itse tapahtumaan!



Tapahtumassa olikin vähän kaikenlaista, tapahtuman alussa oli todella kova ryysis ja porukkaa oli niin paljon että oli vaikea jutella näytteilleasettajien kanssa, saatika sitten ottaa kuvia. Kiertelimme I:n kanssa paikat ja ihmettelimme ehkä n. tunnin verran. Lähdimme käymään lounaalla jonka jälkeen I lähti omiin puuhiinsa ja minä palasin tapahtuman pariin. Takaisin päästessäni olikin paljon rauhallisempaa ja sainkin ihan rauhassa jutella muutamien näytteilleasettajien kanssa vähän enemmän. 

Jotta postaukseeni ei tule kovia listauksia, en kerro erikseen jokaisesta näytteilleasettajasta vaan näet ne täältä. Päällimmäisenä mieleeni jäivät pitopalvelu muru, pukuvuokraamo kavaljeeri sekä BeautyPark. Toki nämä kaikki olivat kaikki sellaisia jotka mielessäni pyörivät siitäkin syystä, kun ne vielä meiltä puuttuvat! :) 

Tässä vähän yleiskuvaa tapahtuman rauhoituttua. :) 

Kavaljeerin pisteellä sai pukea kaverin!
Tämä oli mun mielestä tosi hauska,
koska toi tapahtumaan jotain konkreettista tekemistä. :)
Mitäs tykkäät?


Something gold-pöytä :) 


Tapahtumassa oli myös kauneimman kimpun äänestys, lopuksi kimput huutokaupattiin. :)
Arvatkaapa kuka huusi itselleen tuon vasemman.. ;) 


Ennakkoon ilmoittautumalla sai myös tällaisen söötin pastellisävyisen hää-ämpärin joka sisälsi ohjeita ja näytteilleasettajien mainoksia ja glitteriä! :) 


Tässä tämä kimppu nyt koristi olohuonettamme,
laitoin sen kuitenkin lopulta makuuhuoneeseen roikkumaan katosta ja katson kuinka sen käy.

No, mitä jäi päällimmäisenä muistiin?
Toki tapahtuma oli hauska ja siellä oli paljon kaikenlaista. Tila ei ollut mitenkään äärimmäisen suuri eikä sinne paljoa mahtunut näytteilleasettajia. Olisin kuitenkin ehkä itse kaivannut enemmän paikallisia toimijoita, paikallisia pitopalveluita, juhlatilojen esittelijöitä, hääpukuliikkeiden esittelijöitä, sormusliikkeiden esittelijöitä, enemmän kukkakauppojen esittelijöitä ja kauneushoitoloiden esittelijöitä. Eli siis kaikkea vähän enemmän, nyt jäi vähän tuntuma että kaikkea oli vain sen yhden firman verran ja tapahtumassa ei oikein päässyt vertailemaan eri tarjouksia tai tutustumaan eri toimijoihin.  

Jäin myös pohtimaan noita kimppuja, tuo kimppu jonka huusin on tosi upea ja ihana, mutta jäin kuitenkin harmittelemaan sitä, että koska nuo ovat aitoja kukkia niin eihän tuo kauaa säily. Kun pääsin kotiin niin olihan se jo melko nuupahtanut. Jos tämä olisi ollut kestokimppu, tästä olisi varmasti tullut heittokimppuni. :) 

Yläkerrassa järjestetty käytettyjen hääpukujen myynti oli tosi kiva juttu! Vaikka itselläni jo puku onkin, niin tottakai piti käydä vähän kurkistelemassa niitä kauniita pukuja. ;) 

Lopuksi tapahtumassa järjestettiin vielä hääpalveluiden Happy Hour. Odotin että tämä olisi ollut enemmänkin näytteilleasettajien happy hour, jolloin vielä paikalla olevat saavat suurempia tarjouksia.. mutta se ei ollutkaan ihan sellainen. Tämä olikin enemmän tyyliä: 
  • Nopeimmat kolme miestä saavat pussilliset parranhoitotuotteita
  • Nopeimmat kätketyn kirjekuoren löytäjät saavat liput teatteriin
  • Nopein hakija pääsee ilmaiseksi kokemaan pakohuonepelin

etc etc. 

Eli ei lainkaan sitä mitä odotin. :D 

Postaukseeni tuli nyt ehkä paljon kritiikkiä, mutta kuitenkin tapahtuma oli kokonaisuutena tosi mukava ja menisin kyllä uudestaankin! :) 


Olitko itse paikalla? Mitä pidit tapahtumasta?