21.2.2019

Ohi on!

Häät oli ja meni. Tipahdin häätyhjiöön, kuiluun, railoon.
Moni asia jäi harmittamaan, mitä jäi vielä tekemättä... mitä olisi voinut tehdä toisin.

Moni ihan pikkujuttu jäi harmittamaan, muutama tekemätön työ. Aika vain loppui kesken. Miten se vaan voi olla mahdollista, kun näitä häitä järjestettiin kokonainen vuosi? 
Noh, siihen vaikutti liian moni asia, jotta viitsisin edes niistä kirjoittaa tähän. Jotkut oli ihan meidän omia mokia, toiset taas eivät olleet, kaikkiin asioihin me ei voitu vaikuttaa. 
Ehkä me vielä saadaan joskus jokin tilaisuus järjestää jotain yhtä mahtavaa ja ainutlaatuista, ja jos se tilaisuus joskus eteen tulee niin todella moni asia tullaan tekemään eri tavalla.

Mutta ei, en silti kadu. Tärkeintä on se että kaikki mitä mä tarvitsen, on tässä. Juuri tässä, juuri nyt. Mulla on rakastava ja rakastettu mies, ihania muistoja, aivan mahtava vuosi takana ja niin monta upeaa vuotta edessä. Meillä on onni ja rakkaus, meillä on toisemme. 

Jännityksellä odottelemme kuvaajan ottamia kuvia ja tässä odotellessa voimmekin ihastella vieraidemme ottamia kuvia. Onneksi! 

Mutta pidemmittä puheitta ja seuraavaan kertaan, olkaapa hyvät: Herra & Rouva F!


Ps. Lupaan että kerron kaiken häiden valmisteluista aina polttareihin ja hääpäiväämme saakka sekä siitä eteenpäin. Nyt vain täytyy vielä toipua häätyhjiöstä!